Lääkkeitä todellisiin saatavuushäiriöihin

Lääkeyritysten Fimealle tekemien valmistekohtaisten saatavuushäiriöilmoitusten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Vuonna 2020 tehtiin jo 2 093 saatavuushäiriöilmoitusta. Lääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi tulee tehdä nykyistä enemmän töitä, mutta ongelma ei ole aivan niin suuri kuin luvut antavat ymmärtää. Valmistekohtaiset saatavuushäiriöt eivät tarkoita, että Suomessa olisi koko lääkeainetta koskeva saatavuushäiriö. Lääkeyritysten rankaisemisen sijaan tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja ennakointia.

KKV esittää muutoksia ilman vaikutusarvioita

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) julkaisi 11.11.2020 selvityksen Apteekkimarkkinoiden kehittäminen. Selvitykseen sisältyi lääkkeiden viitehintajärjestelmän muutosehdotus, joka perustuu virheelliseen tilannekuvaan. Tätäkin huolestuttavampaa on, että muutosehdotuksen keskeisiä vaikutuksia ei ole lainkaan arvioitu.

Sairaalakaupan kehityskulkuja ja toiveita paremmasta!

Suomessa keskustelua julkisista lääkehankinnoista käydään harvinaissairauksien ja erityisen kalliiden lääkkeiden kautta. Tukkuhinnoilla laskettuna lääkkeiden sairaalamyynti vuonna 2018 oli 745 miljoonaa euroa, siis 23 prosenttia lääkkeiden kokonaismyynnistä.

Biosimilaareilla rahaa hoitajamitoitukseen?

Hallitus on kertonut rahoittavansa sitovaa hoitajamitoitusta monin keinoin, joista yksi on kilpailun lisääminen biologisten lääkkeiden markkinassa. Yhteiset rahat tulee aina käyttää mahdollisimman järkevästi ja alkuperäisiä biologisia lääkkeitä edullisempien biosimilaarien käytöllä voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Leikkaako seuraava hallitus taas lääkkeistä?

Hallitukset ovat toinen toisensa perään leikanneet potilaiden lääkekorvauksia. Viime vuonna lääkekorvauksia sai yli kolme miljoonaa suomalaista. Tästä huolimatta lääkkeet ovat olleet hämmästyttävän helppo säästökohde. Lääkkeen käyttäjien omavastuut ovat meillä kansainvälisesti katsoen korkeita. Nykyisen hallituksen 150 miljoonan euron lääkesäästöt ovat osuneet erityisesti kakkostyypin diabetesta sairastaviin.

Jääkö biosimilaarien potentiaali hyödyntämättä?

Kymmenen eniten korvausmenoja aiheuttaneen lääkeaineen joukossa on seitsemän biologista lääkettä, ja niiden osuus kaikista lääkekorvausmenoista on noin viidennes. Seuraavan hallituksen tärkein lääkepoliittinen kysymys on, miten biologisten lääkkeiden kilpailua voidaan tehostaa ja vähintään kymmenien miljoonien säästöpotentiaali toteuttaa.

Miten Ruotsin apteekkijärjestelmän uudistaminen vaikutti lääkkeiden hintoihin?

Ruotsissa oli valtiollinen apteekkimonopoli viimeisenä Euroopan maana aina vuoteen 2009 asti. Tuolloin valtio myi yli puolet monopoliyhtiö Apotek AB:n omistamista apteekeista ja uusien apteekkien perustaminen tuli mahdolliseksi. Samalla ilman reseptiä myytävien itsehoitolääkkeiden myynti sallittiin kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla.

Lääkkeiden velvoitevarastointilain uudistaminen on välttämätöntä

Velvoitevarastointilain tarkoituksena on turvata lääkkeiden saatavuus tilanteissa, joissa niiden tavanomainen saatavuus maahamme on vaikeutunut tai estynyt lääkkeiden toimituskatkosten, vakavan kriisin tai muun näihin verrattavan syyn takia. Valitettavasti nykyinen velvoitevarastointilaki yhdistettynä sairaaloiden tarjouskilpailutusten sanktio- ja kateostokorvauksiin on johtanut kilpailun vähenemiseen monissa elintärkeissä sairaalalääkkeissä. Velvoitevarastointilaki on kääntynyt omaa tarkoitusperäänsä vastaan, sillä nyt todellisena uhkana on, että toimimaton laki johtaa vakaviin lääkkeiden saatavuusongelmiin.